Miksi korot nousevat?

Korot ovat nousseet viimeisen vuoden aikana ennätyksellistä vauhtia. Suomen Pankin mukaan esimerkiksi uusien asuntolainojen keskikorko oli tämän vuoden helmikuussa 3,8 %, kun vuotta aiemmin se oli 0,9 %.

Yksi keskeinen syy korkojen nousuun on inflaatio eli hintojen nousu, jota Euroopan keskuspankki (EKP) yrittää taltuttaa nostamalla korkoja. Kun korot ovat korkealla, kuluttajilla ja yrityksillä on vähemmän ostovoimaa, jolloin kysyntä laskee – ja täten liian nopean hintojen nousun toivotaan loppuvan.

Kun Euroopan keskuspankki nostaa ohjauskorkoaan, se heijastuu tavallisen ihmisen elämässä yleensä asuntolainan korkoon, mutta vaikuttaa toki muidenkin lainojen korkoihin. Pitkään, lähes kymmenen vuotta, elettiinkin nollakorkojen aikaa. Nyt ne ajat ovat takana, ja saamme tottua nousseeseen korkotasoon.

Viitekorot nousussa – millainen laina nyt kannattaa ottaa?

Viitekorko on korko, johon pankit ja rahoituslaitokset sitovat myöntämiensä lainojen korot. Lainan korko muuttuu sen mukaan, miten viitekorko muuttuu. Yleisimpiä viitekorkoja ovat euribor ja pankkien omat prime-korot, jotka ovat yleisesti käytössä esimerkiksi asuntolainoissa.

Joskus viitekorko koskettaa myös pienempiä luottoja ja lainoja. Kulutusluotot ja luottokortit saattavat olla sidottuja esimerkiksi kolmen kuukauden euribor-korkoihin.

Viitekoron tyypistä riippuu, miten usein lainan korko muuttuu ja kuinka pitkä on sovittu korkojakso. Esimerkiksi viitekorkona käytettävä euribor voidaan sitoa yhden, kolmen, kuuden tai kahdentoista kuukauden jaksoihin.

Marginaalikorko puolestaan tarkoittaa sitä osuutta lainan korosta, joka tuottaa luottoyhtiöille eli rahoitusyhtiöille ja pankeille voittoa. Marginaalikorko pysyy muuttumattomana lainakauden ajan, viitekorko sen sijaan on muuttuva.

Lue lisää erilaisista lainan koroista.

Lainanottaja saattaa hyötyä nousevien korkojen aikana pitkistä korkojaksoista. Pitkissä korkojaksoissa viitekorko on sidottu vaikkapa vuodeksi kerrallaan, ja koron tarkistus tehdään 12 kuukauden välein. Silloin säilyy se korkotaso, jonka on saanut lainanottohetkellä, vaikka korot vuoden mittaan nousisivat.

Sen sijaan matalien korkojen aikana tavallinen lainanottaja hyötyy lyhyistä korkojaksoista, jolloin korkoa tarkistetaan alaspäin useamman kerran vuodessa.

Lainasanasto hukassa? Lue Santanderin kätevä opas pankki- ja rahoitusalan termeistä.

Korkojen nousuun ei voi vaikuttaa, kuukausierään voi

Autotuojat ja -teollisuus ry:n toimitusjohtaja Tero Kallio seuraa läheltä autojen rahoitusmarkkinoita. Hän ei usko nollakorkoajan paluuseen.

”Sitä ei kannata jäädä odottelemaan. Nollakorkoja tuskin nähdään lähivuosikymmeninä – jos edes nykysukupolvien aikana.”

Korkotasoon kuluttaja ei voi juurikaan vaikuttaa, joten Kallio vinkkaa ennemminkin neuvottelemaan rahoituksen tai lainan ottovaiheessa pidemmästä takaisinmaksuajasta. Jos maksuaika pidentyy vuodella tai parilla, voi selvitä lähes samansuuruisilla kuukausierillä kuin ennen korkojen nousua.

”Yleisin autorahoitusmalli on perinteinen osamaksukauppa. Tyypillinen takaisinmaksuaika ennen korkojen nousua oli noin 48 kuukautta. Nyt se voi olla jopa 72 kuukautta. Pidentynyt maksuaika kertoo siitä, että maksettava kuukausierä ei ole noussut, se voi olla jopa pienentynyt, mutta korkojen osuus koko summasta on totta kai noussut”, Kallio toteaa.

Odottaa vai elää? Taittuuko korkojen nousu?

Moni pähkäilee, uskaltaako ottaa uutta lainaa nykyisellä korkotasolla. Osa ihmisistä on painanut jarrua hankintapäätösten kanssa.

”Esimerkiksi auton hankintaa, oli se uusi tai käytetty, ei välttämättä pysty lykkäämään. Kannattaa muistaa, että historiallisesti korot eivät ole mitenkään poikkeuksellisen korkealla. Aikaisemmin 2000-luvullakin on ollut 7–8 prosentin korkoja jopa asuntolainoissa”, Kallio sanoo.

Keskuspankit nostanevat ohjauskorkoja vielä loppuvuodenkin aikana, mutta monet ennustavat, että nostot ovat rauhoittumaan päin.

”Uskon, että korot tippuvat loppuvuodesta 2023 tai viimeistään ensi vuonna lievästi alaspäin, noin prosentin tai kaksi”, Kallio arvelee.

Lainan nimellinen korko ja todellinen vuosikorko

Kun nollakorkojen aika on ohi, kasvavat lainojen korkomenot. Kun samaan aikaan myös muut elinkustannukset nousevat, talouden käyttöön jää entistä vähemmän rahaa. Siksi jo lainaa ottaessa on tärkeää huomioida todellinen vuosikorko.

Viitekorko yhdessä marginaalikoron kanssa muodostaa lainan nimellisen koron eli hinnan. Lainan nimelliskorko ei kuitenkaan pidä sisällään kaikkia lainaan kuuluvia kuluja. Hyvä tapa saada selkeä kuva lainan todellisesta hinnasta on tarkastella lainan todellista vuosikorkoa, Tero Kalliokin vinkkaa. 

Lainan todellinen vuosikorko on luku, jossa on huomioitu koron lisäksi muut kulut ja maksut. Lainaa ottaessa voidaan periä perustamis- ja avaamismaksuja. Lisäksi lainaan voi kuulua tilinhoitomaksu, jota maksetaan, kunnes koko laina on lyhennetty ja maksettu pois.

Mitä matalampi lainan todellinen vuosikorko on, sitä edullisempi laina on kuluttajalle. Lait sekä EU-direktiivi vaativat, että rahoituslaitokset ja pankit ilmoittavat lainan todellisen vuosikoron. Koska myös laina-aika ja lainan muut kustannukset voivat kasvattaa lainan lopullista hintaa kuluttajalle, on todellisen vuosikoron arvioiminen järkevää.

Tutustu Santanderin lainalaskuriin, joka ilmoittaa todellisen vuosikoron kaikkine kuluineen.