Suomalaisten kotitalouksien velka-aste on ollut pitkään kasvussa ja ylivelkaantuminen yleistynyt. Jos luottoja on tullut otettua useilta eri tahoilta, kuluttajan on voinut olla hankala hahmottaa, paljonko velkaa on kertynyt.

Tämä muuttuu, kun Suomessa otetaan käyttöön Verohallinnon ylläpitämä positiivinen luottotietorekisteri. Se kokoaa tiedot yksityishenkilöiden luotoista ja tuloista ensimmäistä kertaa yhteen paikkaan.

”Rekisterin päätavoite on ehkäistä ja vähentää ylivelkaantumista”, sanoo positiivisen luottotietorekisterin perustamishankkeen johtaja Aino Sarakorpi Verohallinnon tulorekisteriyksiköstä.

Yksityishenkilö voi tarkastella luottojaan kirjautumalla positiivisen luottotietorekisterin asiointipalveluun Suomi.fi-tunnistautumisella. Palvelussa voi myös asettaa itselleen luottokiellon, jos esimerkiksi omat tiedot on varastettu.

Pankit ja rahoituslaitokset ovat jatkossa lain nojalla velvoitettuja pyytämään luotonhakijan tietoja rekisteristä luottopäätöstä tehdessään. Kuluttaja näkee itseään koskevat tietopyynnöt asiointipalvelussa.

”Saamme ensimmäistä kertaa luotettavasti tietoa asiakkaan tuloista ja veloista yhdestä paikasta ja pystymme tämän tiedon pohjalta tekemään entistä paremmin asiakkaan luottokelpoisuusarvioinnin”, Santanderin Pohjoismaiden autoluottojen riskien johtaja Anton Eklund kertoo.

Ei vaadi toimia yksityishenkilöiltä

Positiivisen luottotietorekisterin käyttöönotto ei vaadi yksityishenkilöltä toimia. Pankit ja rahoituslaitokset ilmoittavat myöntämänsä kuluttajaluotot rekisteriin ja päivittävät sinne myös tiedot mahdollisista luottosopimuksen muutoksista.

Positiivisessa luottorekisterissä näkyvät esimerkiksi:

• asuntolainat
• autolainat
• kulutusluotot
• opintolainat
• luottokortit

Tiedot yksityishenkilön tuloista tulevat positiiviseen luottotietorekisteriin Verohallinnon tulorekisteristä. Tiedot kattavat:

• palkkatulot
• eläkkeet
• etuudet

Pääomatuloja, kuten asunnon vuokraamisesta saatuja tuloja, rekisterissä ei näy, koska pääomatulotietoja ei ilmoiteta tulorekisteriin. Pääomatulot on kuitenkin tapauskohtaisesti mahdollista ottaa huomioon henkilön luottokelpoisuutta arvioitaessa. Pankit ja rahoituslaitokset voivat pyytää lainanhakijaa toimittamaan todistuksen pääomatuloistaan erikseen.

”Rekisteristä saa vielä epätäydellisen kuvan henkilön tuloista. Jos asunto on ostettu lainalla, se näkyy rekisterissä, mutta esimeriksi tulovirta vuokran muodossa ei näy. Toivottavasti pääomatulot saadaan myös rekisteriin jossain vaiheessa”, Eklund sanoo.

Verohallinnon Aino Sarakorven mukaan rekisteri kehittyy ajan myötä.

”Positiiviseen luottotietorekisteriin lisätään seuraavassa vaiheessa elinkeinoharjoittajille myönnetyt luotot. Näiden ilmoittaminen rekisteriin alkaa 1.12.2025. Lisäksi ministeriötasolla valmistellaan lakimuutosta, joka mahdollistaisi taloyhtiölainatietojen lisäämisen positiiviseen luottotietorekisteriin”, Sarakorpi kertoo.

Suomi seuraa muita Pohjoismaita

Positiivista luottotietorekisteriä vastaavia rekistereitä on käytössä jo useimmissa Euroopan Unionin maissa. Suomi on Pohjoismaista viimeinen, jossa rekisteri otettiin käyttöön.

”Suomi on ollut perässäkulkija, mutta on hyvä, että saamme otettua nyt muita Pohjoismaita kiinni”, Eklund sanoo.

Tähän mennessä yksityisasiakkaiden luottokelpoisuutta on arvioitu Suomessa muun muassa henkilön itse toimittamien tulo- ja velkatietojen avulla ja tarkastamalla tämän luottotiedot. Kun luotonmyöntäjät saavat laadukkaampaa tietoa luottopäätöstensä tueksi, ylivelkaantuneet luotonhakijat tunnistetaan helpommin.

Ylivelkaantumisen estäminen ja hidastaminen ei ole vain yksilön vaan myös yhteiskunnan etu. Mitä pienempi osa kuluttajien tuloista menee velkojen hoitokuluihin, sitä parempi on ostovoima, ja kansantalous pysyy virkeänä.

”Lisäksi jatkuva painiminen velkojen kanssa on raskasta, ja siihen liittyy usein vahva häpeän tunne. Tämä taas varmasti näkyy sairauspoissaoloina ja tarpeena käyttää terveydenhoidon palveluita”, Eklund toteaa.

Kun luotonantajat myöntävät luottoa vain aidosti luottokelpoisille henkilöille, se parantaa niiden liiketoimintaa, mikä voi näkyä kuluttajille luottojen alempina korkoina.

”Jos joku jättää luottonsa maksamatta, joku muu joutuu maksamaan sen korkeampina korkoina. Positiivisen luottotietorekisterin myötä löydämme entistä paremmin luottokelpoiset asiakkaat”, Eklund sanoo.