Velkakirja
Velkakirja on velkojen sopimiseen ja niiden takaisinmaksuun liittyvä termi. Velkakirjaa käytetään todistamaan velkoja sekä yksityishenkilöiden välillä että yritysmaailmassa, esimerkiksi pankkilainojen yhteydessä.
Mikä on velkakirja?
Velkakirjalla tarkoitetaan asiakirjaa, joka toimiii sekä velkojen todisteena että sopimuksena velasta. Velkakirjassa velallinen, eli velkoja omaava henkilö, tunnustaa saaneensa velkakirjassa mainitulta lainanantajalta tietyn määrän rahaa lainattavaksi. Näin ollen velallinen sitoutuu maksamaan velkakirjassa mainitun summan velkojalle tietyin maksuehdoin.
Velkakirjan sisältö
Velkakirjalaki määrää, minkä tyyppiset dokumentit lasketaan lain mukaisiksi velkakirjoiksi. Erityyppisissä velkakirjoissa saattaa esiintyä muodollisia ja sisällöllisiä eroja, mutta velkakirjasta tulisi selvitä ainakin seuraavat viisi asiaa:
- Velallisen ja velkojan nimet, eli kuka on velvollinen maksamaan velan ja kenelle.
- Velan määrä.
- Maksuehdot sekä mahdolliset korot ja vakuudet.
- Mahdollinen irtisanomisaika.
- Velallisen allekirjoitus ja mahdollisten todistajien allekirjoitukset.
Tiettyjen velkakirjojen siirtäminen toiselle velkojalle on mahdollista, jos nykyinen velkoja tekee ilmoituksen siirrosta velalliselle. Uuden velkojan tulee noudattaa velkakirjassa olevaa sisältöä ja maksuehtoja. Velkakirja on voimassa, vaikka todistajia ei ole mainittu.
Erityyppiset velkakirjat
Velkakirjojen yleisimmät tyypit ovat tavallinen velkakirja ja juokseva velkakirja. Näiden lisäksi on olemassa myös rektavelkakirjoja, kausaalisia velkakirjoja ja joukkovelkakirjoja. Rektavelkakirjan siirtäminen toiselle velkojalle ei ole mahdollista velkakirjassa olevan kiellon takia. Kausaaliseen velkakirjaan sisältyy velan syntymisperuste ja joukkovelkakirjassa moni velkoojia sidotaan samoihin ehtoihin, esimerkiksi yritysmaailmassa.
Tavallinen velkakirja
Tavallista velkakirjaa käytetään yleensä yksityishenkilöiden välisessä lainaamisessa. Tavallinen velkakirja toimii selkeänä todisteena siitä, että velallinen sitoutuu maksamaan velan velkakirjassa nimetylle henkilölle. Tavallinen velkakirja voi esimerkiksi olla sanamuodossa “Maksan X (rahasumma) Y:lle (velkoja)” ja sen siirtäminen toiselle velkojalle on mahdollista.
Juokseva velkakirja
Juoksevan velkakirjan velkoja on aina se henkilö tai taho, jonka hallussa velkakirja on. Juokseva velkakirja voi näin ollen vaihtaa haltijaa. Vaihdon yhteydessä velkakirjaan tulisi tehdä siirtomerkintä, jotta siirtojen selvittäminen on mahdollista mahdollisessa ristiriitatilanteessa. Juoksevat velkakirjat voidaan eritellä määrännäisvelkakirjoihin ja haltijavelkakirjoihin. Pankkilainoissa käytetään monesti määrännäisvelkakirjoja, joissa velka maksetaan velkakirjassa nimetylle henkilölle tai hänen määräämälleen taholle. Haltijavelkakirjassa haltijaa ei mainita nimeltä, vaan velka maksetaan velkakirjan kulloisellekin haltijalle.
Santanderin lainasanasto on tukenasi rahoitukseen ja talouteen liittyvien termien ymmärtämisessä ja oppimisessa. Verkkosivuiltamme löydät kätevästi myös tietoa lainasta ja lainan hakemisesta.