Nyt valmisteilla oleva positiivinen luottorekisteri mahdollistaisi hakijan maksuvaran arvioinnin entistä tarkemmin. 

 – Positiivinen luottorekisteri on tärkeä ja pitkään odotettu työkalu kuluttajan luottokelpoisuuden arvioimiseksi. Se auttaa luotonantajaa toimimaan vastuullisesti, toteaa Santanderin toimitusjohtaja Peter Sjöberg. 

Positiivisesta luottorekisteristä hyötyisivät paitsi luotonantaja ja kuluttaja myös yhteiskunta ja koko rahoitusmarkkina. Esimerkiksi Pellervon taloustutkimuksen ja Vaasan yliopiston teettämän selvityksen mukaan positiivinen luottorekisteri auttaisi kuluttajia oman talouden hallinnassa, lisäisi rahoitusmarkkinan vakautta ja ennen kaikkea vähentäisi ylivelkaantumista. 

Ylivelkaantuminen on vakava ongelma niin yksilöille, yrityksille kuin koko yhteiskunnalle. Maaliskuussa 2021 maksuhäiriömerkintä oli kirjattu lähes 400 000 suomalaiselle, lisäystä viime vuoteen oli muutama tuhat. Ylivelkaantuminen on paitsi henkilökohtainen myös yhteiskunnallinen ongelma, sillä ylivelkaantumisella on lamauttava vaikutus talouteen ja ongelman hoito kuluttaa yhteiskunnallisia resursseja. 

Santander haluaa omalla toiminnallaan estää ylivelkaantumista kaikin mahdollisin tavoin. Positiivisen luottorekisterin ajantasaisten tietojen avulla luotonantaja voi varmistua siitä, ettei laina vaaranna asiakkaan taloudellista kantokykyä.  

– Oikein mitoitettu laina on aina myös kuluttajan etu, Sjöberg summaa. 

Myös hakemustiedot ja yksityisleasing rekisteriin 

On tärkeää, että luotonantajien ilmoitusvelvollisuus luottojen osalta on määritelty tarkasti ja kattavasti. Santander toivookin, että positiivisen luottorekisterin valmisteluissa tutkittaisiin mahdollisuutta tehdä rekisteristä reaaliaikainen, jotta myös vireillä olevat ja juuri hyväksytyt luottohakemukset voitaisiin sisällyttää positiiviseen luottorekisteriin. Mikäli avoinna olevia hakemuksia ei sisällytetä rekisteriin, kuluttajan on edelleen mahdollista ylivelkaantua hakemalla saman päivän sisällä lainaa eri luotonantajilta.  

Nyt kyseessä olevassa ehdotuksessa yksityisleasingin kaltaisten tuotteiden osalta ei ole ilmoitusvelvollisuutta. Samoin tietyn tuotteen tai palvelun rahoitukseen liittyvät luotot on ehdotuksessa jätetty luottorekisterin ulkopuolelle. Näihin liittyvät sitoumukset voivat kuitenkin olla kuluttajan talouden kannalta merkittäviä.  

Esimerkiksi ajoneuvon rahoittaminen osamaksulla ei kustannuksiltaan ja sitoumuksiltaan juurikaan eroa kuukausimaksullisesta yksityisleasingista, mutta nykyisessä ehdotuksessa ainoastaan osamaksu kirjattaisiin luottorekisteriin. Tämä asettaa ihmiset luotonantajan silmissä eriarvoiseen asemaan, vaikka kuluttajan maksuvaran kannalta eroa ei olisi. 

– Ehdotammekin jatkovalmistelussa pohdittavaksi, olisiko mahdollista ottaa luottorekisteriin mukaan esimerkiksi yksityisleasingin kaltaiset pitkäaikaiset vuokrasuhteet, joilla on suuri vaikutus kuluttajan maksuvaraan, Sjöberg toteaa. 

Santander katsoo, että tärkein toimenpide ylivelkaantumisen ennaltaehkäisyn kannalta on varmistaa, että positiivinen luottorekisteri saadaan otetuksi käyttöön mahdollisimman pian. Santander kannattaa ehdottomasti positiivista luottorekisteriä.